Finodissa pidettiin 12.4.2022 Valta-ilta, jolloin Tuula Kianderin johdattelemana tarkasteltiin valtaa, vallan käyttöä ja käyttämättömyyttä sekä suhdetta valtaan eri näkökulmista. Illan aikana yhtenä tarkastelutasona oli tiedostettu ja tiedostamaton, näkyvä ja näkymätön vallankäyttö. Valtaa voidaan käyttää hyvinkin huomaamattomasti, hienovaraisesti esim. puheessa, retoriikassa. Tällaisen piilotetun vallan käyttäminen voi olla tietoisen manipulatiivista. Vallan käyttäminen voi olla myös piilossa – myös meiltä itseltämme: emme tiedosta käyttävämme valtaa, vaikka niin käytännössä tapahtuisikin. Keskeinen kysymys onkin, miten tulla tietoiseksi siitä, minkälaista valtaa todellisuudessa käytän ja miten.
Keskusteltiin myös siitä, että valtaa voidaan käyttää hyvinkin näkyvästi ja röyhkeästi, vallankäytön negatiivisessa merkityksessä. Pahimmillaan se voi olla mielivaltaa. Suurena huolena valtaan liittyen onkin se, miten valtaa käytetään heikompia kohtaan. Kova vallankäyttö voi lamaannuttaa tai sitten johtaa aktiiviseen toimintaan. Suuret systeemit, organisaatiot näyttävät vääjäämättömiltä, muuttamattomilta, mutta historia näyttää, että asiat muuttuvat ja että muutoksessa voidaan olla aktiivisesti mukana. Eettisyyteen kytkeytyvät kysymykset siitä, olenko tietoinen siitä, milloin ja miksi jätän valtaa käyttämättä, mikä saa väistämään valtaa, vetäytymään? Minkälaiset imut saavat luopumaan vallasta? Entä miten saada otettu tai annettu valta takaisin? Tommy Tabermannin runo kiteyttää kauniisti eettisen pohdinnan: ”Epäröinnin kynnyksellä kysy, kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä”.
Vähintään yhtä tärkeää on miettiä, mikä saa käyttämään valtaa, hakemaan tiettyjä asemapaikkoja sekä miten valtaa voisi käyttää eettisesti oikein. Motivoiko vallan käyttämiseen esim. velvollisuudentunto, tarve turvaan (vaikuttamisen, toimijuuden kokeminen voi ehkäistä traumatisoitumista) vai jokin muu? Entä tiedostammeko oman roolin ja siihen liittyvän vallan sekä otammeko roolin ja siihen liittyvän vallan käyttöön? Valta mahdollistaa paljon hyvää ja tärkeää. Entä uskallammeko ottaa valtaan, kun ollaan keskellä hurmosta (keisarin uudet vaatteet)? Vallan käyttäminen voi olla voimaannuttavaa, eettisesti väkevää.
Illan aikana nousi esiin myös valtaan liittyviä ristiriitoja¨. Toisaalta on haluttomuutta käyttää ja toisaalta taasen voimakasta tarvetta käyttää valtaa. Valta voidaan myös haluta pitää itsellä, mutta samalla sitä halutaan antaa: omasta vallasta luopuminen, sen jakaminen voi olla yhteisöllisesti todella tärkeää. Mutta miten antaa, jakaa valtaa? Mitä jaettu valta vaatii toimiakseen? Entä miten oppia olemaan vallan kohteena? Autonomian tarve on suuri. Mutta kuinka paljon tai vähän valtaa meillä on omaan mieleemme? Kuinka autonomisia olemme?
Valta-illan keskustelut olivat antoisia, syvällisiä, avartavia, innostavia, voimaannuttavia sekä omaa ajattelua rikastavia. Tässä kirjoituksessa oli kurkistuksia illan keskusteluihin ja teemoihin. Suuret kiitokset kaikille osallistuneille!
Kirjoittaja: Johanna Karatmaa
Jätä kommentti