Kesälomien päättyminen on tunnetusti siirtymäkohta. Perhe ja ystävät, harrastukset, vapaa-aika, lepo, työ ja muut elämäpiirit asiat ovat muutaman hetken ajan eräänlaisessa epävakaassa siirtymätilassa, kunnes päivärytmi ja ajatukset asettuvat työmoodiin.

Akustiikassa puhutaan samantapaisesta siirtymäkohdasta ja ilmiöstä eli äänen alukkeen transitiosta. Se on muutaman mikrosekunnin kestävä häly- tai kohinavaihe ennen kuin ääni asettuu soivaan värähtelyynsä. Tuo lyhyt epävakaa äänen aluke on erityisen tärkeä, sillä sen varassa erotamme eri soittimet toisistaan. Sitä saatetaan musiikissa myös korostaa, kuten esimerkiksi säröisessä sähkökitaran soundissa.

Tässä blogikirjoituksessa jaamme muutaman ajatuksen työelämän siirtymistä, muistakin kuin loma-arki-vaihdoksesta. Työelämässä siirtymät ja rajankäynnit ovat yleisiä ja yllättäviä. Urapolut mutkittelevat milloin minnekin, kartta on sumea, kompassineula viuhuu ja odotushorisontti keinahtelee. Yli kolmasosa työntekijöistä harkitsee työpaikan vaihtoa, ja alle nelikymppisillä osuus on peräti 45 prosenttia. Työpaikan vaihtoa suunnittelevista puolet uskoo siirtyvänsä kokonaan toiselle alalle. Urasiirtymiin liittyy useimmiten pelkoja ja epävarmuutta, vaikka julkisuuteen pääsee enimmäkseen sankarillisia ja hyvin päättyneitä tarinoita. Alanvaihtajan identiteettityö voi olla raskasta ja yksinäistä, kun uutta ja haurasta, vielä kehkeytymässä olevaa identiteettiä pitää kannatella.

Tutkimme taannoin Arto O. Salosen kanssa uraloikkia, joissa henkilö vaihtaa työtehtävät tai työpaikan sellaiseen, joka ei hänen alallaan ole ihan tavanomainen. Valitsimme aloiksi erityisesti kulttuurialoilta valmistuneita, pitempään töissä olleita henkilöitä. Annoimme haastateltavista vinkanneille kouluttajille ja haastatelluille henkilöille itselleen (N=56) vallan määritellä, mikä on heidän alallaan tavanomainen urapolku ja mikä ei.

Meitä kiinnosti se, mikä tekee uraloikista onnistuneita. Halusimme etsiä vastapainoa usein toistuvalle puheelle työurien pirstaloitumisesta ja monenlaisista ikävistä, pysyviksi muuttuvista säröistä. Voiko myllerryksessä onnistua, vai ovatko vaihtoehdot väistämättä jatkuvaa kirskuntaa?

Taustoitimme tutkimusaineiston tulkintaa pohtimalla urakäsityksien muutoksia. Tunnistimme kolme erilaista työuran ymmärtämisen tapaa:

  • Perinteiseksi nimeämämme urakäsitys korostaa yksilön saavutuksia palkkatyössä, muusta elämästä erillisenä saarekkeena. Poikkeamat kulttuurisesta, menestyksen mallitarinasta ovat stigma.
  • Uusliberalistisessa ajattelumallissa ura olla hyppäyksellinen ja yllätyksellinen, ja se kehittyy on yksilön jatkuvan oppimisen, itsensä kehittymisen ja oikeaan aikaan tehtyjen oikeiden valintojen avulla. Itsensä luomisen prosessi on jatkuva välttämättömyys, ja siinä epäonnistuminen on stigma.
  • Nimesimme generatiiviseksi kolmannen urakäsityksen, jossa ura on osa hyvän elämän kokonaisuutta itselle, muille ja yhteiskunnalle. Uran nähdään kehittyvän vuorovaikutuksessa, jossa yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ovat läsnä samaan aikaan. Työ voi olla monenlaista toimeliaisuutta.

Huomasimme, että onnistuneissa uraloikissa korostui generatiivisen lisäksi myös uusliberalistinen urakäsitys. Löysimme yhteisinä piirteinä onnistumisen kokemuksille oman intention seuraamisen, uraloikkarin valintojen vahvan kytköksen kokonaisvaltaisesti ympäristöön ja elämäntilanteeseen sekä valmiuden loikata pois tutustua tai ammatillisesti oletetusta työstä. Näiden tekijöiden varassa epävakaastakin siirtymästä vakiintui kullekin haastateltavallemme omanlainen hyvän elämän perussointi.

Ymmärrys kunniakkaan uran rakentumisesta vaikuttaa tutkimuksemme mukaan onnistumisen kokemuksiin. Muutoksia ja käänteitä salliva urakäsitys antaa tilaa onnistumisille paremmin kuin joustamaton, tiukasti valmiissa kärrynpyörän uomassa pysyttely (lat. carraria = kärrytie).

Siirtymät ja säröt ovat välttämättömiä, jotta uraloikkaa seuraa omannäköinen elämä. Säröistä syntyy omanlainen sointi – myös loman ja työn taitekohdassa.

tutkimuksestamme on julkaistu 05/2025 lehdessä Journal of employment counseling.

FINOD ry järjestää keskusteluillaan Siirtymä kehitystehtävänä ja -prosessina keskiviikkona 10.9. Lue lisää FINODin sivuilta: https://www.finod.fi/tapahtuma/siirtyma-kehitystehtavana-ja-prosessina/

Leena Unkari-Virtanen ja Jussi Onnismaa